-->

.

.

10.12.2014

Kompastuskivesi sain yöllä tietää

Hieman hymyä, vähän pilkettä silmäkulmassa,
katseiden vaihtoa silloin kun toiset eivät näe.
Kihelmöivää tunnetta kehossa,
kun toinen hurmaavasti ohi kävelee.

Harmaan sävyiseen elämään twistin tuo,
se mustan sävyinen kolmas olio.
Jonka olemassa olosta ovat vain muistot nuo,
silti niitten nakerruksen tuloksena on sisäinen kuolio.

Haluaisin vain auttaa,
päästää sinut vapaaksi kahleistasi.
Mutta murheitasi en pysty kaataa,
jos itse et usko selviytymiseesi.

Hitaasti aika tulee kulkemaan,
minä en sitä kiistä,
kuitenkin kasvimaasi pystyt kitkemään,
noista rikkaruohoista turhista.

Hassua, vaikken ole omasi
ja hyvinkin eri reittejä käymme,
tarjoan itseni talikoksesi
sekä lupaan kadota kasvimaan puhdistettuamme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti